Joulukuusi sen sijaan paukahti paikalle eilen, kenenkäs muunkaan kuin iskän tuomana. Omakätisesti ei olla varmaan koskaan oikeaa kuusta hankittu. Oikean kuusen lisäksi/tilalla minulla on ollut vuosia valkoinen muovikuusi, mutta se ei tänä vuonna oikein iskenyt.
Päätettiin jättää kuusi tällä kertaa terassille, koska se näkyy hyvin sisälle isoista ikkunoista. Plussat: ei neulasia, yksinkertainen koristelu eikä kissoja kuusessa. Miinuksena vain tuoksun puute, joka ei nyt haittaa, kun vimmattu flunssa iski Oulun reissun tuliaisena.
Kissakevennyksenä naapurin sukulaisten Leksa. Leksa-leijona on nuori kolli, johon Vilma ystävystyi kesällä ihmeen kivuttomasti. Nykyään kissat on hyviä frendejä. Leikkisä Leksa pitää Vilman nuorena hyökkäilemällä sen kimppuun. Yleensä leikit pysyy leikkeinä :)
Muuten joulukoristus on tänä vuonna aika simppeliä. Vihertävää eukalyptuksen oksien, hyasinttien ja minikuusen muodossa sekä runsaasti kynttilöitä vaihtelevissa paikoissa ja kokoonpanoissa.
Oulusta löysin viikonloppuna alesta Tine K Homen adventtikynttilän, jota en kuitenkaan malttanut säästää ensi vuoden adventeille. Portaisiin etsin umpinaisia mustia lyhtyjä, joissa voisi polttaa kynttilöitä kissoilta ja housunlahkeilta turvassa. Ei tärpännyt, joten siirsin ulkolyhdyt kuusen tieltä sisälle. Myös jouluiset tyynynpäälliset jäivät hankkimatta, kun budjetti tuli vastaan lahjaostosten keskellä. Marimekon Kuusikossa -tyynyt olisivat ainakin olleet kivat. Ehkä sitten alesta.
Näillä fiiliksillä joulua kohti. Jospa flunssa helpottaisi niin torstaina voisi siivota ja kokkailla. Normi viikkosiivous saa riittää ja joulusyömisiksi valmistan tasan kahta suolaista luottoherkkua, aurajuustokiekuroita ja lohi-katkarapusoosia. Niin tai olihan meillä se kinkkukin...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti