Ajankohtainen tv-huone

Meidän tv-huone on ollut tämän ajan eli pääsiäisen hermolla viime syksystä asti. Kaikki lähti keltavalkoisesta matosta ja perässä tulivat keltainen, retro seinälamppu sekä keltaiseksi maalaamani pinnatuoli. Jouluna nämä kesäiset värit vähän mietityttivät..

Televisio sijoitettiin alakerran makuuhuoneeksi suunniteltuun huoneeseen, koska miehenpuoli sai valita sohvan ja tv:n. (Liian) iso kulmasohva olisi tukkinut varsinaisen olohuoneen törkeän isosta tv:stä puhumattakaan. Olohuone on muutenkin haastava kalustaa isojen ikkunoiden vuoksi.

Tv-huone on siis hyvin täynnä sohvaa ja televisiota, mutta olkoon. Onneksi tilan tuntua tuovat ovettomuus ja liukuovikaapin peiliovi. Liukuovikaapin muut kaksi ovea ovat valkoista maitolasia ja lattiasta kattoon olevien kaappien sisuksiin mahtuu aika kivasti tavaraa.

Sohvasta vielä... Itse en olisi ottanut höyhen-untuvatäytteisiä tyynyjä, koska minusta ne näyttävät siltä kuin sohva olisi ollut jo vähintään viisi vuotta käytössä. Muutenkaan en tykkää, kun selkänojatyynyt menevät selkänojarungon yli. Olenkin jo suunnitellut koko tyynyjen korvaamista tavallisilla 50x50 koristetyynyillä.

Ja lopuksi, ei niin pääsiäistä ettei siihen voisi vähän yhdistää puuteriroosaa.

Aurinkoista viikonloppua, vaikka maailman tapahtumat tänä perjantaina ovat täysin toisen suuntaisia. Surullista.

Kodin avoin sydän

Viikonlopuksi blogin historian toinen päivitys, keittiöstä kuten lupasin.

Olohuone on yhtä avointa tilaa keittiön kanssa, jonka kalustus on L:n mallinen ja ruokapöytä piilottelee keskellä taloa sijaitsevan takan takana. Varaava tiilitakka oli varmaan ensimmäisiä hankintojamme levyvalmiina ostettuun kotiimme.

Keittiökalusteet on Puustellilta, koska talon myyjällä oli niistä jo kohtuu edullinen tarjous olemassa, niin emme jaksaneet lähteä enää kilpailuttamaan kaikkia kiintokalusteita. Miehen valitsemaksi keittiöksi aika hyvä. En vaihtanut kuin ovet korkeakiiltoisista mattapintaisiin ja tumman harmaan tason valkoiseen laminaattitasoon. Neljä metriä pitkällä tasolla mahtuu hyvin puuhailemaan, vaikka yleensä kokkailu rajoittuu kuitenkin lieden ja tiskialtaan väliin. 

Ruokapöydän tuolit sain lahjoituksena viime keväänä. Aallon mustat 611 tuolit oli ohittamaton paikka, joten pöytä oli valittava niiden mukaan. Pöytä on todellista halpista ja lastulevy pilkistää jo yhdestä kolosta. Ilman olemassa olevia tuoleja olisin hankkinut Vepsäläisestä Beta-ruokapöydän ja penkit. Sarjan kalusteet on kuituvahvistettua betonia ja käyvät niin ulko- kuin sisäkäyttöön. Aivan mahtavat! Ideani tyrmättiin mm. sillä, että keittiöntuoleissa pitää olla selkänojat. Miksi? Penkkihän on hyvä, kun voi nostaa vaikka jalat suoriksi tai istua muuten eri asennoissa. Ja porukkaa mahtuu enemmän, kun istutaan tiiviisti.

Beigejen tuolien alkuperä ei puolestaan ole selvinnyt. Olen kysellyt niistä useista eri huonekaluliikkeistä, mutta kukaan ei tunnistanut mallia. Jos joku tietää tuolien valmistajan tai myyjän niin olisin kiitollinen tiedosta.

Kuva: Vepäsläinen. Beta-ruokapöytä, penkki ja jakkarat

Keittiön valaisimista kupari-musta on mummolan löytö. Tykkään siitä kovasti! Lisäksi se passaa muodoiltaan sisustusklisheen, Lokki-valaisimen pariksi.

Takoista halusin ehdottomasti kulmaluukullisen mallin mahdollisimman isoilla luukuilla. Kilpailukykyisimmän tarjouksen teki Tulisijamestarit, jonka valitsimmekin toimittajaksi. Muuraus ja piipun asennus oli viime keväällä sutjakkaa hommaa. Kaikki oli valmista alle kahdessa päivässä, itse ei tarvinnut kantaa tiiltäkään eikä työjäljessä ole moitittavaa. Voin suositella.

Myöhemmin ajateltuna läpitakka olisi ollut paras vaihtoehto. Silloin tulta olisi voinut ihailla myös ruokapöydästä. En muista paljonko enemmän läpitakka olisi maksanut, mutta kyse olisi muistaakseni ollut ennemmin tonneista kuin satasista, joten se ei ollut ostovaiheessa edes harkinnassa.

Loppuun vähän jouluvalofiilistelyä. Valoille ei ole tuntunut löytyvän sisältä mitään hyviä paikkoja, mutta harmaa lauta tuli ja pelasti tilanteen.

Olohuone on ensimmäinen

Tervetuloa lukemaan Sudenmarja-sisustusblogin ensimmäistä postausta. Kirjoitan blogia syksyllä valmistuneen uuden kotimme tiimoilta. Tai valmistuneen ja valmistuneen, talonrakennusprojekti on kuulemma ikuinen, mikä taitaa pitää paikkansa.

Ensimmäisenä ajattelin ottaa esittelyyn kotimme harmonisimman ja ehkä kauneimman huoneen - olohuoneen. Olohuoneemme leimallisin juttu on koko 1,5-kerroksisen talon korkuiset ikkunat (joissa ei vielä ole verhon verhoa). Myös toisella ulkoseinällä on ikkunat, mikä rajoittaa huonekalujen sijoittelua. Mutta valoa riittää, mikä on näin talvella kiva juttu. Keväämmällä pitänee tuumailla verhohommia uudelleen, kun aurinko kiertää päivän aikana olohuoneen ympäri.

Olohuoneen kuten koko kotimme värit ovat tällä hetkellä harmaa, valkoinen, musta ja hurjana tehostevärinä puuteriroosa (ruusukvartsi, baby pink ja mitä näitä nimiä nyt on). Harmaata seinää löytyy olohuoneen lisäksi tv-huoneesta ja makuuhuoneesta. Sävy on Tikkurilan Tuhka M497, johon olen kyllä tyytyväinen. Aluksi maalatessa Tuhka vaikutti hurjan tummalta maalarinvalkoisen keskellä, mutta valmiissa kodissa sävy on just hyvä. Tapetteja meillä ei ole ollenkaan, vain valkoista, kahden eri harmaan sävyistä maalattua seinää sekä yksi vaalean pinkki seinä.

Kaikista huonekaluistamme suurin osa löytyi Askosta, olohuoneessa Max-sohva ja Dixie-sohvapöytä. Mustan lepakkotuolin otin mielihyvin sijoitukseen veljen vaimolta ja retrolipasto on kirppislöytö, joka sopi kokonsa puolesta täydellisesti olohuoneeseen. Koristetyynyt ja villaviltti ovat Jyskistä, joka on minusta parantanut sisustustekstiiliensä ajankohtaisuudessa.

Uuden kodin myötä olen vähän hurahtanut valaisimiin, joissa eniten puhuttelee teollinen tyyli. Ikean Ranarp-sarjan jalkavalaisin on samalla retro ja teollinen; kangaspäällysteinen johto ja messinkiset yksityiskohdat yhdistettynä mustaan metalliin ovat ihania. Ikea-ostoksen jälkeen löysin ehkä tämän hetken suosikkivalaisimeni tamperelaiselta kirppikseltä. Kolmijalkainen, metallinen ja pelkällä hehkulampulla (huom. oikealla vanhalla hehkulampulla) varustettu valaisin on vain niin paras.

Samalta kirppikseltä löytyi tuo By Lassenin Kubus-kynttilänjalkaa muistuttava yksilö, joka ei kuitenkaan taida olla ihan aito kapistus. Kulmien ja kynttilänpidikkeiden hitsaussaumat näyttävät vähän karkeammilta kuin aidossa, mutta kauempaa eroa ei huomaa. Nämä suosikkiesineet maksoivat molemmat viisi euroa!

Kodin tekstiilit ovat hieman kesäisiä, kun suurin osa kuten Ivana Helsingin matot on hankittu kesän poistomyynneistä. -70% alennus houkutti hankkimaan saman sulkamaton sekä harmaana että mustana. Haaveilin villamatosta olkkariin, mutta syksyn edetessä raksakassan pohja jo häämötti, joten ehkä sitten keväällä alennuksista ensi talveksi :)

 Viimeisessä kuvassa kodin tärkein "sisustuselementti", rakas lapsemme Vilma. Vilma on pian 10-vuotias maatiaiskissa. Hän on kotiutunut uuteen kotiin hyvin ja on jo ottanut uudet huudit haltuun. Vilman ns. huonoin puoli on sen naaman mustuus, hankalampi kuvata kuin vaaleampi tai värikkäämpi kissa.

Tällainen blogiavaus. Palautetta otan mielelläni vastaan. Teknisesti blogin aloittaminen oli hankalampaa kuin muistinkaan, ulkoasua yms. pitää vielä vähän fiksailla ajan kanssa. Aiheista seuraavana vuorossa on keittiö.