Näytetään tekstit, joissa on tunniste kissa. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kissa. Näytä kaikki tekstit

perjantai 10. maaliskuuta 2017

Ompeluhommia tiedossa

Kissat terrorisoivat meillä sisällä välillä siihen malliin sohvia ja sänkyä, että on pakko tarttua raapimapuun kunnostukseen. Vilman raapimapuu on ollut viime vuodet ulkokäytössä ja tällä hetkellä autokatoksessa. Se vaatii uudelleen verhoilun ennen kuin voi edes miettiä sen tuomista sisälle. Raapima-kiipeilypuu on yhtä vanha kuin kissakin, mutta se on omatekoisena paljon parempi kuin kaupasta ostettavat.



Raapimapuu on verhoiltu tällä hetkellä punaisella, valkotähtisellä fleecekankaalla. Hyvä idea ehkä kymmenen vuotta sitten... Saa nähdä kuinka jäykempi harmaa kangas taipuu samaan tarkoitukseen.

Eikä siinä vielä kaikki, vaan hairahdin ostamaan myös koristetyynykangasta. Olen ihan surkea ja superlaiska ompelija! Ennen, yli viisi vuotta sitten tein itse paljonkin tyynynpäällisiä ja verhoja, mutta innostus on laantunut. Joten saapa nähdä onko tyynyt valmiit ensi syksylle.



Kuvausassistentin piti tietysi tulla tarkistamaan kangasvalinta. Ei esittänyt vastaväitteitä vaan keskittyi ohraruohon syömiseen.

keskiviikko 25. tammikuuta 2017

Kahden hengen (kissan) sohva

Bloggailuinspiraatio on ollut kuluneen viikon vähän kadoksissa. Seuraava aihe on kyllä mielessä, yläkerran wc:n esittely, mutta toteutusta haittaa huomio siitä, että kameranjalustani on rikki ja irronnut osa on hukassa. Yläkerrassa on sen verran huonompi kuvausvalo, että jalustaa tarvittaisiin.

Täytyy siis ottaa väliin kissatalon kuulumisia. Viime viikonloppuna naapurin kissat oli meillä pari yötä hoidossa. Menossa mukana myös jokapäiväinen vieras Leksa.





Olohuoneen sohva on tosiaan kahden hengen sohva. Kaksi kissaa mahtuu nukkumaan, mutta ei kolmatta. Tai minä ja yksi kissa, mutta toista ei saa samaan aikaan köllöttelemään. Vilmasta tarttuu kohtuullisesti mustaa karvaa vaaleaan sohvaan, mutta imuroimalla ne irtoaa.

Pienempi musta on naapurin kaksikosta Köstiina, joka on ollut Vilman kissakamu pienestä pitäen. Mustat tykkää kuvaamisesta kaikista vähiten, varsinkin vilkasliikkeisestä Köstiinasta on vaikea saada kunnon kuvaa.




Harmaa kissa Vilsku asuu siis Köstiinan kanssa naapurissa samassa huushollissa. Molemmat on leikattuja tyttökissoja. Vilsku ei oikein tykkää Leksa-kollista (myös leikattu) ja pitää tämän yleensä sähinällä hyvän välimatkan päässä. Siihen nähden harvinainen kuva tuo viimeinen. Tilanne ei myöskään päättynyt kummankaan hyökkäykseen, vaan haistelu loppui rauhassa :)

Leksa kompensoi Vilskun pomottamisen sitten vaanimalla pienintä Köstiinaa ja tietysti Vilmaa. Mustat pitävät kyllä puolensa tai luikkivat tarpeen mukaan karkuun. Vilma ja Leksa nyt ovat aika tasaveroiset leikkikaverit. Vain ruokakupilla Leksa on lyömätön. Se söisi kaikkien muiden ruuat, jos sitä ei vahdi vierestä.