Näytetään tekstit, joissa on tunniste puuteriroosa. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste puuteriroosa. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 19. helmikuuta 2017

Ylläksen maisemissa

Terveisiä Äkäslompolosta ja Ylläkseltä! Neljä päivää kuluneelta viikolta vierähti Lapin maisemissa. Olin toista kertaa elämässäni niin pohjoisessa. Niin ja kävinhän myös ulkomailla, Haaparannassa :D

Poroja ei ihme kyllä näkynyt tällä reissulla kuin aitauksessa. Pitihän niitä kuitenkin käydä kunnon turistina kuvaamassa.


Ottamani lomakuvat eivät kyllä tee oikeutta paikalle. Aurinkoisin ja lumisin kuvauspäivä oli tietenkin lähtöpäivä, mutta tässä muutama räpsy maisemareitin varrelta. Maisemat on upeat, kun näkymiä riittää silmänkantamattomiin.

Hiihtolenkiltä olisi saanut hienoja kuvia, mutta järkkäriä ei viitsi kantaa mukana, kun painetaan lähes verenmaku suussa. No oikeasti tällä kertaa ei ollut niin raskasta, kun reitti kulki pääosin järven jäällä ja suon päällä. Aiemmin en ole arvostanut tasaisen baanan hiihtoa, mutta puolentoista viikon flunssan jälkeen tuo 15 km lenkki oli täydellinen.

Ja vanhaksi kai sitä on tulossa, kun jalat ei enää meinaa kestää lumilautailua. Tosin Ylläksen rinteet on noin kolme kertaa pidempiä kuin Rukalla, missä olen tottunut laskemaan. Eikä ollut tuolihissejä (pl. gondoli), joissa lepuuttaa jalkoja laskujen välissä.


Mukava yllätys oli, että hiihtokeskuksesta löytyi myös kunnon sisustusliike kaikkien matkamuistomyymälöiden lisäksi. Seita shopissa on varsin kattava valikoma skandinaavisia sisustustuotteita. Svaneforssin matot ja pyöreä peili houkuttelivat erityisesti, mutta ostin vain tuliaisiksi Design Letters -mukit ja paperikassin takkaroskille.  



Värivalikoima oli monissa tuotteissa houkuttelevasti kuin suoraan omasta sisustuspaletistani. Pidin kuitenkin mielessä aiemman postauksen väripohdinnat, enkä sortunut enempään puuteriroosaan tai harmaaseen.

Kotiin oli ihana palata varsinkin kun viime yönä satoi kymmenen senttiä lisää lunta. Omille lähiladuille pääsee taas ensi viikolla noin kuukauden lumettomuuden jälkeen. Talviurheilullista alkavaa viikkoa kaikille!

keskiviikko 1. helmikuuta 2017

Vaaleanpunainen wc - hitti vai huti?


 Täytyy myöntää, että huti. Visiona oli yhdistää vaaleanpunainen/baby pink/puuteriroosa/ruusukvartsi -sävy voimakkaaseen mustaan (tumman harmaaseen) lattiaan ja rouheaan tasoon ja valaisimeen.

Sävyvalinta, Tikkurilan Orkidea Y421 ei osunut oikeaan. Sävy olisi pitänyt olla ehkä vähän lämpimämpi ja enemmän persikkaan vivahtava. Mutta hätäinen maalari kun olin, niin en jaksanut etsiä uutta, parempaa sävyä. Muilla seinillä on ns. maalarin valkea Höyry G497, joka tässä tilassa näyttää hyvin harmaalta.

Myöskään kuultovalkoiset kattopaneelit eivät paranna vaikutelmaa. Puupaneeleista saimme niin hyvän tarjouksen, josta ei voinut kieltäytyä, joten niitä laitettiin vierashuoneen ja minun vessan kattoon. Moderni valkoinen mdf-kattopaneeli, mitä meillä on kaikkialla muualla, olisi sopinut vessaan kuitenkin paremmin. 



Hanat on koko talossa Oraksen Cupistaa, ne ovat olleet ihan mieluinen valinta. WC:n kiintokalusteissa teki mieli säästää, joten Puustellilta tuli vain peili, allas, laatikollinen allaskaappi ja korkea seinäkaappi. Säilytystilaa on ihan mukavasti yhdelle ihmiselle, mutta kyllä naisen vessassa täytyy laskutasoa olla.

Tasot on tehty OSB-levystä. Ensin huolellinen hionta, sitten kahteen kertaan käsittely Osmo Colorin mustalla puuvahalla ja pintaan Tikkurilan kalustelakka. Minusta niistä tuli ihan kivat, ainakin oli jälleen budjettiratkaisu.

Toinen hätäily vessan suhteen oli kalustepakettiin kuuluneen peilin asennus. Olin suunnitellut mustakehyksistä pyöreää peiliä, mutta hätäpäissäni pyysin asentamaan tuon mitättömän suorakaidepeilin.



Säilytyskaapin kaksi hyllyä on siinä järjestyksessä, että ne kehtaa kuvata :D Pienempi pussukka on Uashmaman ja isompi on ihan vain paperipussi. Iittalan Kastehelmi-purkki osoittautui juuri sopivan kokoiseksi säilytyspaikaksi kynsilakoille.


Valaisimeen olen myös tyytyväinen. Samanlaiset löytyvät myös vierashuoneesta ja portaikon päältä. Muistaakseni nettirautakappahankinta Byggmaxista.

Bloomingvillen betoninen kynttilänjalka oli ale-löytö Kokkolasta. N-Style valmistaa nahkakäsineitä ja päälle päin ei äkkiä huomaa, että kyseessä on myös lahja- ja sisustusliike. Myymälä sijaitsee vielä todella hassussa paikkaa teollisuushallissa, valtatie 8:n varrella Vitsarin Shellin vieressä.

Minusta liikkeessä on monipuolisesti kaikkea kiinnostavaa. Lastetavaroita on aika paljon, mutta myös kynttilöitä, koristetyynypäällisiä, pesuaineita, mattoja jne. Onneksi myös suosikkini House Doctorin tuotteita löytyy.


Ajattelin, että varjoviikuna olisi nimensä perusteella sopiva kasvi vessaa koristamaan, mutta tarkemmin tutkittuani se tarvitseekin valoisan kasvupaikan. Kapean ikkunan valo ei taida riittää sille. Bonsaimainen ulkomuoto on kuitenkin kiva.

Summa summarum. Suunnittelen vaaleanpunaisen seinän tilalle jotain muuta. Vahvin ehdokas on harmaa mikrosementtiseinä, jota meiltä löytyy kodinhoitohuoneesta ja kylppäristä. Samalla saisi peilin ruuvien reiät piiloon ja tilalle voisi hankkia sen pyöreän peilin.


keskiviikko 7. joulukuuta 2016

Olohuone on ensimmäinen

Tervetuloa lukemaan Sudenmarja-sisustusblogin ensimmäistä postausta. Kirjoitan blogia syksyllä valmistuneen uuden kotimme tiimoilta. Tai valmistuneen ja valmistuneen, talonrakennusprojekti on kuulemma ikuinen, mikä taitaa pitää paikkansa.

Ensimmäisenä ajattelin ottaa esittelyyn kotimme harmonisimman ja ehkä kauneimman huoneen - olohuoneen. Olohuoneemme leimallisin juttu on koko 1,5-kerroksisen talon korkuiset ikkunat (joissa ei vielä ole verhon verhoa). Myös toisella ulkoseinällä on ikkunat, mikä rajoittaa huonekalujen sijoittelua. Mutta valoa riittää, mikä on näin talvella kiva juttu. Keväämmällä pitänee tuumailla verhohommia uudelleen, kun aurinko kiertää päivän aikana olohuoneen ympäri.


Olohuoneen kuten koko kotimme värit ovat tällä hetkellä harmaa, valkoinen, musta ja hurjana tehostevärinä puuteriroosa (ruusukvartsi, baby pink ja mitä näitä nimiä nyt on). Harmaata seinää löytyy olohuoneen lisäksi tv-huoneesta ja makuuhuoneesta. Sävy on Tikkurilan Tuhka M497, johon olen kyllä tyytyväinen. Aluksi maalatessa Tuhka vaikutti hurjan tummalta maalarinvalkoisen keskellä, mutta valmiissa kodissa sävy on just hyvä. Tapetteja meillä ei ole ollenkaan, vain valkoista, kahden eri harmaan sävyistä maalattua seinää sekä yksi vaalean pinkki seinä.

Kaikista huonekaluistamme suurin osa löytyi Askosta, olohuoneessa Max-sohva ja Dixie-sohvapöytä. Mustan lepakkotuolin otin mielihyvin sijoitukseen veljen vaimolta ja retrolipasto on kirppislöytö, joka sopi kokonsa puolesta täydellisesti olohuoneeseen. Koristetyynyt ja villaviltti ovat Jyskistä, joka on minusta parantanut sisustustekstiiliensä ajankohtaisuudessa.



Uuden kodin myötä olen vähän hurahtanut valaisimiin, joissa eniten puhuttelee teollinen tyyli. Ikean Ranarp-sarjan jalkavalaisin on samalla retro ja teollinen; kangaspäällysteinen johto ja messinkiset yksityiskohdat yhdistettynä mustaan metalliin ovat ihania. Ikea-ostoksen jälkeen löysin ehkä tämän hetken suosikkivalaisimeni tamperelaiselta kirppikseltä. Kolmijalkainen, metallinen ja pelkällä hehkulampulla (huom. oikealla vanhalla hehkulampulla) varustettu valaisin on vain niin paras.

Samalta kirppikseltä löytyi tuo By Lassenin Kubus-kynttilänjalkaa muistuttava yksilö, joka ei kuitenkaan taida olla ihan aito kapistus. Kulmien ja kynttilänpidikkeiden hitsaussaumat näyttävät vähän karkeammilta kuin aidossa, mutta kauempaa eroa ei huomaa. Nämä suosikkiesineet maksoivat molemmat viisi euroa!

Kodin tekstiilit ovat hieman kesäisiä, kun suurin osa kuten Ivana Helsingin matot on hankittu kesän poistomyynneistä. -70% alennus houkutti hankkimaan saman sulkamaton sekä harmaana että mustana. Haaveilin villamatosta olkkariin, mutta syksyn edetessä raksakassan pohja jo häämötti, joten ehkä sitten keväällä alennuksista ensi talveksi :)


 Viimeisessä kuvassa kodin tärkein "sisustuselementti", rakas lapsemme Vilma. Vilma on pian 10-vuotias maatiaiskissa. Hän on kotiutunut uuteen kotiin hyvin ja on jo ottanut uudet huudit haltuun. Vilman ns. huonoin puoli on sen naaman mustuus, hankalampi kuvata kuin vaaleampi tai värikkäämpi kissa.

Tällainen blogiavaus. Palautetta otan mielelläni vastaan. Teknisesti blogin aloittaminen oli hankalampaa kuin muistinkaan, ulkoasua yms. pitää vielä vähän fiksailla ajan kanssa. Aiheista seuraavana vuorossa on keittiö.